Myönnettäköön, että muutamia asioita emme etukäteen hoksanneet alle yksivuotiaan kanssa reissaamisesta, ja muutama hankinta jäi Suomessa ajatuksen tasolle. Tässä vinkkejä niille, jotka aikovat pidemmäksi aikaa ulkomaille pienen vauvan kanssa:
1) Jos lapsesi osaa kääntyä (huom. 3-kuinenkin näköjään osaa jo), mieti etukäteen, missä lapsesi nukkuu. Jos mahdollista, ota matkasänky mukaan! Tämän kun olis hoksannu, olis säästytty monelta pelästykseltä ja sängynetsintäreissulta. Pidemmällä reissulla tulee varautua myös siihen, että lapsi saattaa oppia kiipeämään. Matkalaukku ei siis välttämättä aja sängyn virkaa.
2) Vaikka matkustat lämpimään maahan, lapsesi tarvitsee useammat pitkät housut ja paidan. Aurinko polttaa (varjossakin!), hyttyset syövät, ilmastointilaitteet puhaltavat kaupoissa ja hotelleissa... Ohuita, ilmavia ja pitkähihaisia paitoja voisi käyttää koko ajan.
3) Hanki vauvalle aurinkolasit ja totuta hänet niiden käyttöön. Et itsekään jaksa koko päivää siristellä.
4) Suomalainen vauva (tai aikuinen) ei ole yleensä tottunut kauheaan meteliin. Jos haluatte viihtyä thaimaalaisessa kauppakeskuksessa yli puoli tuntia, hanki koko perheelle kuulosuojaimet. Onneksi korvatulppia saa täältäkin - shoppailimme niiden ansiosta useamman tunnin erittäin rentoutuneina. (Toki thai-hieronnalla SAATTOI olla osuutta asiaan.) Vauvalle perinteiset korvatulpat edustavat kuolemanvaaraa, joten ensisijaisesti muut kuulosuojaimet käyttöön. Ronjalla pidettiin noita kuolemanvaaratulppia, kun ruokaostokset oli pakko tehdä ja tyttö viihtyi ne päässä paremmin. Pitäisi nyt löytää joku muu ratkaisu.
5) Mieti etukäteen, millä uskallat liikkua vauvan kanssa. Budjetoi siihen rahaa. Phuketissa vaihtoehdot ovat seuraavat: taksi, bussi, vuokra-skootteri tai vuokra-auto. Jos et ole valmis matkustamaan ylivoimaisesti helpoimmalla ja edullisimmalla (mutta samalla vaarallisimmalla!) kulkupelillä, skootterilla, varaudu maksamaan kulkemisesta moninkertaisesti. Vuokra-auton saisi n. 400e:lla kuukaudeksi. Taksit ovat Phuketissa lähes Suomen hinnoissa. Bussit olisivat halpoja, mutta kulkevat epämääräisesti ja viimeiset ajavat klo 17 aikaan. Toteuttaisiko siis ajatusta "maassa maan tavalla" ja hyppäisi skootterin kyytiin vauva kainalossa (manducassa), vai yrittäisikö pitää mielessä edes joitakin suomalaisia käsityksiä liikenneturvallisuudesta?
6) Käsitys syöttötuolista on Suomessa hyvin erilainen kuin Thaimaassa. Tarvitsemme sellaista (suomalaista versiota) kipeästi, mutta emme ole löytäneet. Matkasyöttötuoli oli ostoslistalla ennen reissua. Jäi ostamatta.
Tällaisia asioita ei kannata ainoastaan miettiä vaan myös tehdä jotain niiden eteen etukäteen, jos mahdollista. Sänkyjen, syöttötuolien ym. puuttumiseen törmäämme joka päivä, ja niillä on melkoisen suuri vaikutus arkeemme. Toivotaan että löydämme pian rakaisuja!
Juli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti