Kuvaterveinen Mauno-papalle

Tyttäremme on "näämmä" tullut pappaansa. Nukkuu syvää unta, vaikkei sitä silmistä uskoisi.

Samalla lähetän terveisiä omalle papalleni. Tapasimme täällä Raahelaisia ja eräs heistä kertoi hoitaneensa mummoa aivan loppuaikoina. Tuli niin kiitollinen ja hyvä mieli, kun kuulin, miten rakkaasti olit mummoa käynyt katsomassa, jutellut ja silitellyt. Jäitte mieleen onnellisena, tyytyväisenä ja rakastavana avioparina myös hoitohenkilökunnalle. Kiitos kun jaksoit rakasta mummua niin hyvin hoitaa!

-Kaarlo-

Arki (ja) skulaa

Elämä alkaa pikku hiljaa asettumaan. Luonnollisesti oman asunnon löytyminen hyvältä paikalta lähellä koulua ja peruspalveluita auttaa asiaa. Koulu ei vielä ole haastanut kovinkaan paljoa, sillä kaikki kurssit ovat vielä niin alussa. Muutama sana kuitenkin siitä.

Valitsin keväälle kolme kurssia; Principles of Management, Marketing for hospitality and tourism sekä Skills for learning and problem-solving. Jokainen kurssi tuntuu aihealueeltaan ihan hyvältä, joskin markkinointi menee hiukan ohi mun mielenkiinnon. Yleissivistystähän se kuitenki antaa  Kyseisen kurssin opettaja taitaa olla paikallisia, jonka vuoksi englannin ymmärtäminen on todella haastavaa. Artikulointi on niin epäselvää ja kun siihen lisätään vielä hirveä tempo niin kärryillä pysyminen on hankalaa. Onneksi tällä, niinku kaikilla muillakin kursseilla opetus etenee Power-pointin mukaan ja siitä on poimittavissa tärkeimmät asiasisällöt kirjallisessa muodossa. Sanakirja on kovalla käytöllä.

Skills for learning and problem-solving- kurssilla on kanadalainen opettaja. Asiasisällön ollessa osittain tuttua jo entuudestaan kurssilla on helppo pysyä mukana. Sitä helpottaa myös opettajan selkeä englanti. Opetus on yleensä ottaen mielestäni aika länsimaalaista. Tunneilla eniten äänessä on opettaja ja välillä tehdään joku pieni harjoitus tai ryhmäkeskustelu. Omalta osaltani haastavinta on ollut ottaa osaa keskusteluihin. Oma epävarmuus ja ujous puhua on vielä aika korkealla tasolla, jonka vuoksi small talk ei oikeen ota sujuakseen. On vaan annettava aikaa.

Kouluviikko kestää tasan kolme päivää. Kyllä. Maanantaista keskiviikkoon. Senpä vuoksi on pyrittävä keksimään jotain tekemistä vapaa-ajalle. Muutamia kertoja ollaan Kaarlon kans käyty lyömässä valkoista kuulaa rangella ja vähän haettu tuntumaa tsippeihin ja putteihin. Ajatus ois pelailla kevään aikana golffia, mutta ellei saada kuljailtua kunnon alennuksia kierrosmaksuihin tuskin montaa kertaa viikkoon tulee käytyä. Mukavaa on kuitenki se, että voi harrastaa täällä jotain, mitä Suomessakin. Voisin tehdä golffauksesta joskus erikseen postauksen.

Koulun jälkeen usein käydään jossain ulkona koko porukan voimin, vähintäänkin syömässä. Ruokaa ei oo tullu ite laitettua, koska se ei vaan kannata. 7-8 eurolla (koko porukka) ruoka tuodaan kotiovelle asti. Kauppareissuja on tehty milloin kuolalapun ja milloin lastensängyn takia. Kuolalappu makso euron ja sänky parikymppiä.☺  Hinnat on yleensä aika pieniä, mutta kauppakeskuksissa on usein myös suomenhintaisia tavaroita. Shoppailureissut tuppaa venyä aika pitkiksi, koska matkoihin menee puolet ajasta :) Paikallisbussi kuskaa meitä osan matkaa ja loput kävellään. Kuumimpaan aikaan pitää olla tarkkana lasten ruokailujen kanssa. Aika usein pysähdelläänkin välillä välipalalle.

Asunnosta hieman. Vuokrasimme siis tämmösen 90 neliöisen kolmion kahdella kylppärillä ja parvekkeella. Kämppä on viihtyisä ja tarpeeksi avara. Olohuonenäkymät on suoraan golfkentälle. Talo on 7 kerroksinen ja vapaassa käytössä on niin uima-allas, kuntosali kuin pyykkitupakin. Asumme kuudennessa kerroksessa. Koulumatkaa on vähä reilu kilsa. Ei mee pitkään skootterilla.

Vähä tämmönen kuivakka teksti, mutta tiiättepähän, että minkälaista täällä on. Ei tää kuitenkaan oo mitään jatkuvaa rannalla lekottelua niinku jotku saattaa luulla. Aiomme tehdä myöhemmin jotain reissuja lähistölle saariin tai johonkin. Bangkokista pitäis hakea läppärilaukku tavaroineen, ku eivät uskaltaneet laittaa sitä ruumaan muiden tavaroiden mukana. Muut tavarat saatiin jo haltuun, siitä hyvä mieli.

Kuulemisiin... Toni

ps. Laittakaa kommentteja jos siltä tuntuu tai vaikka kysymyksiä tms. Niitä on mukava lukea.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

Liian monta päivää ilman blogipäivitystä. Hyvityksenä muutama kuva viikon varrelta. Olkaa hyvät!

 Oho, lapset viihtyny hetken yhtä aikaa lattialla.

Nai harn. Kirkas vesi ja 

 rauhallinen ranta Phuketin eteläkärjessä. Voisiko joku kertoa, mitä tuo punakeltainen lippu tarkoittaa?

Hetki ennen auringonlaskua. Arvoitus: Kuinka monta ihmistä kuvassa?

Porkkanalaatikkoa koti-ikävään? Melkein! Kuvassa Ronjalle väsättyä kotiruokaa matkalla pakastimeen. Vauvanruoka maksaa täällä nääs 2e/purkki.

Kylmä kaakaokahvi olohuoneessa.

Juli

Thai-hieronta

On sääli, että thai-hieronta tarkoittaa Suomessa lähinnä seksibisnestä. Perinteisellä thai-hieronnallahan ei ole mitään tekemistä tuon edellä mainitun kanssa, joten on nyt syytä valottaa teille, armaat lukijat, mitä olemme OIKEASSA thai-hieronnassa kokeneet.

Eilen oli kolmas kerta, kun olimme tunnin hieronnassa koko perheellä. Puolivuotias on hierontapaikassa aina kunniavieras, ja häntä varten tarjotaan yleensä turvallinen, pehmustettu paikka nukkua tai leikkiä. Tämän takia voimme hyvinkin ottaa hieronnan yhtä aikaa - Ronja yleensä nukkuu tai lirkuttelee hierojien kanssa.

Otit sitten jalka-, kokovartalo- tai niskahartiahieronnan, sinut käsitellään päästä varpaisiin. Painopiste toki vaihtuu riippuen siitä, mitä olet valinnut, mutta koko keho on tärkeää saada lämpimäksi. Tänään otimme niskahartiahieronnat - sekin alkaa jalkapohjista ja päättyy päänahkaan. Alkulämmittelyn jälkeen hieroja ottaa vahvasti tuoksuvaa öljyä käsiinsä ja alkaa operoida lihaksiasi.

Kas näin. Ja SITTEN alkaa the juttu: thai-hieronnalle ominainen vääntely ja kääntely. Ihan parasta! Tässä vaiheessa yllätyt, sillä kehosi taipuu mitä uskomattomampiin asentoihin. Hieroja myös kävelee päälläsi. Saattaapa jossakin vähän naksahtaakin, jos oikein rentoudut. Tästä käsittelystä en laita kuvaa lukijoita suojellakseni.

Tunnin hieronnasta saa täällä Phuketissa pulittaa 190-500 bahtia (5-13e). Turistirannoilla on tietenkin omat hintansa, enkä tiedä niiden hierojien ammattitaidostakaan. Hyvän thai-hierontapaikan tunnistaa mielestäni siitä, että se on vaikea löytää (piilossa), eivätkä hierojat ole erityisen kauniita. Hyviä thai-hierojia ei myöskään esitellä vähäpukeisina kadun varrella. Meidän kuuden hieronnan kokemuksen perusteella voisi todeta myös, että mitä vanhempi (kokeneempi) hieroja, sen parempi.

Tuon vieressäni olevan pyyhekasan alla nukkuu Ronja. Onkohan se se tuoksuöljy, joka sen aina tainnuttaa uneen?

Ihan helmiä hedelmiä

Thaimaasta nauttiminen alkoi jo kauan ennen reissuun lähtöä. Pimeinä ja sateisina syyspäivinä mielikuvitus karkaili tämän tästä kuumaan tropiikkiin. Näin jälkikäteen on hyvä muistella asioita joita eniten odotti reissulta etukäteen. Yksi asia tuolta kirjoittamattomalta listalta on hedelmät. Gradun pajotuksen aikana keskittyminen pysyi enimmäkseen vielä "tieteen"tekemisessä, mutta sen jälkeen ja välillä sen aikanakin itsensä löysi palmun alta kookosta juomasta.

Ruokomehun puristusta

Asiaan. Hedelmiä on kiitettävästi tarjolla. Joka paikassa. Jopa vilkkaastiliikennöidyn valtatien varrella. Esim. sen lentokentälle vievän tien varrella, jolla on kaksi kaistaa käytössä Tai olisi, jos niitä hedelmäkojuja ei olisi. Sille toiselle kaistalle voi nimittäin pysäköidä auton, jos hedelmiä mielii. Kunhan vain laittaa hätävilkut päälle, jos sattuu muistamaan. Nopeus 80-120km/h. Nopeusrajoituksesta ei ole varmaa tietoa minulla.

Kookos, red dragon, mango, mandariinit ja bansku

Ensisiemaisu kookosvedestä oli lievä pettymys. Ja taas yksi etukäteen luoduista kiiltokuvamaisista mielikuvista sai särön, juoma ei ollutkaan niin makeaa ja täyteläistä, kuin olin kuvitellut. Mutta ei pahaakaan. Uusi vahva maku, joka vaatii hieman totuttelua. Ei siis jäänyt ainoaksi kerraksi. Hedelmän (?) Eksoottisuus ei kuitenkaan säröillyt ja lastenlaulussa esitettyyn kysymykseenkin sain vastauksen. Pähkinän saa rikki kunnioitusta herättävällä "kookoksenkuorintaveitsellä". Jos lapsesi ei tuohon vastaukseen tyydy, voit sivistää häntä esittelemällä kahden käden lyömämiekan ;) Oikeasti miekka on yhdellä kädellä hallittavissa! japanilaisen kokkiveitsen kokoa ja muotoa muistuttava (se isoin niistä). Muutamalla määrätietoisella iskulla myyjät skalpeerasivat tuolta pään kokoiselta pähkinältä hatun pois. Pilli sisään hattu takaisin, maksu ja eiku posket lommolle.

Muutamana päivänä olen ruokaa hakiessani ostanut jälkkäriksi eri hedelmiä. Myyjät ovat yleensä sympaattisia ja antavat mielellään maistiaisia. Olen kysellyt hedelmien nimiä ja yrittänyt opetella niitä. Ei ole helppoa. En tiedä ovatko he vedättäneet ja houkutellen minut puhumaan tuhmia, vai onko ääntämisessäni jotain vikaa, kun kaikilla on ollut niin hauskaa, minullakin. Usein olen poistunut joku nyssykkä käsipuolessa.

Vaikeiden nimien vuoksi useat hedelmät ovat saaneet tuttavallisempia nimiä, aivan kuten ravintolatkin. Esim. Hngaa (kurkussa lausuttuna) tottelee myös nimeä uudet potut. Joku, jota en enää muista on karvapallo, joku piikkipallo jne.

Passion, karvapallo ja uudet potut

Tällä hetkellä suosikiksi nousevat maun perusteella Jacks fruit (jakkihedelmä), passion, ananas ja se karvapallo +chili sopivissa määrin =vielä nautittuna (jos on hedelmä). 

Herkkua, vaikka onkin tarttuvaa ja tahmaista

Pelkästään pinnalliseen kauneuteen keskityttäessä olen ihastunut red dragoniin( tai joku sitä muistuttava nimi). Se muistutti maultaan kiwiä mutta oli miedompaa ja ei niin hapanta. Sisältä kuin valkoista sorbettia mustilla mini siemenillä (kuin banaanissa tai kiwissä). 

Pettymys-listalla on vain mango, mutta aion antaa sille vielä uuden mahdollisuuden, koska epäilen maistaneeni raakaa sellaista.
Haluan maistaa lista: duran, granaattiomena... ja oikeastaan melkein kaikki uudet, mitkä on maistamatta.

Loppuun niitä hyviä ravintolasuosituksia Phuket Townista: Puupöytäpaikka, salmonellapaikka, pannukakkupaikka, eka vasemmalla, I'm steak=vakkaripaikka ja se siinä risteyksessä, jossa on aina paljon porukkaa. Lisäksi pari kulki nimellä: se johon ei enää mennä, mutta niiden yksilöiminen ei ole enää tarpeellista.

Olisin kiitollinen jos joku sivistäisi minua mm. näissä...
Onko pähkinät hedelmiä?
Miksei muka?
Miks on olemassa kahta eri kookosta?
Ja mitä eroa niillä pähkinöillä on ulkonäön lisäksi?
Voiko sen ruskean karvaisen pähkinän vettä juoda?
Ja mistä tehdään kookos-maito ja kerma?
Ja sekin jäi pohdituttamaan, kun en muista, ratkeaako se pähkinä siinä laulussa?

Tämmöstä tällä kertaa. Huomenna koulun järjestämälle sight seeingille saaren etelä-osaan. Luvassa temppeliä, Nai Harn-ranta ja auringonlasku jossain näköalapaikassa. Lähdetään koko poppoo (me 6) ja kiitos Tuomaksen sakin, meillä on citymaasturillinen kaikkea, mitä rannalla tarvitsee. +eväitä koko päiväksi. KIITOKSET VIELÄ KAIKESTA!
Lämmöllä teitä muistelemme. Seura ja seurat jäävät varmasti mieleen.
-Kaarlo-

Vauvan varusteista

Myönnettäköön, että muutamia asioita emme etukäteen hoksanneet alle yksivuotiaan kanssa reissaamisesta, ja muutama hankinta jäi Suomessa ajatuksen tasolle. Tässä vinkkejä niille, jotka aikovat pidemmäksi aikaa ulkomaille pienen vauvan kanssa:

1) Jos lapsesi osaa kääntyä (huom. 3-kuinenkin näköjään osaa jo), mieti etukäteen, missä lapsesi nukkuu. Jos mahdollista, ota matkasänky mukaan! Tämän kun olis hoksannu, olis säästytty monelta pelästykseltä ja sängynetsintäreissulta. Pidemmällä reissulla tulee varautua myös siihen, että lapsi saattaa oppia kiipeämään. Matkalaukku ei siis välttämättä aja sängyn virkaa.

2) Vaikka matkustat lämpimään maahan, lapsesi tarvitsee useammat pitkät housut ja paidan. Aurinko polttaa (varjossakin!), hyttyset syövät, ilmastointilaitteet puhaltavat kaupoissa ja hotelleissa... Ohuita, ilmavia ja pitkähihaisia paitoja voisi käyttää koko ajan.

3) Hanki vauvalle aurinkolasit ja totuta hänet niiden käyttöön. Et itsekään jaksa koko päivää siristellä.

4) Suomalainen vauva (tai aikuinen) ei ole yleensä tottunut kauheaan meteliin. Jos haluatte viihtyä thaimaalaisessa kauppakeskuksessa yli puoli tuntia, hanki koko perheelle kuulosuojaimet. Onneksi korvatulppia saa täältäkin - shoppailimme niiden ansiosta useamman tunnin erittäin rentoutuneina. (Toki thai-hieronnalla SAATTOI olla osuutta asiaan.) Vauvalle perinteiset korvatulpat edustavat kuolemanvaaraa, joten ensisijaisesti muut kuulosuojaimet käyttöön. Ronjalla pidettiin noita kuolemanvaaratulppia, kun ruokaostokset oli pakko tehdä ja tyttö viihtyi ne päässä paremmin. Pitäisi nyt löytää joku muu ratkaisu.

5) Mieti etukäteen, millä uskallat liikkua vauvan kanssa. Budjetoi siihen rahaa. Phuketissa vaihtoehdot ovat seuraavat: taksi, bussi, vuokra-skootteri tai vuokra-auto. Jos et ole valmis matkustamaan ylivoimaisesti helpoimmalla ja edullisimmalla (mutta samalla vaarallisimmalla!) kulkupelillä, skootterilla, varaudu maksamaan kulkemisesta moninkertaisesti. Vuokra-auton saisi n. 400e:lla kuukaudeksi. Taksit ovat Phuketissa lähes Suomen hinnoissa. Bussit olisivat halpoja, mutta kulkevat epämääräisesti ja viimeiset ajavat klo 17 aikaan. Toteuttaisiko siis ajatusta "maassa maan tavalla"  ja hyppäisi skootterin kyytiin vauva kainalossa (manducassa), vai yrittäisikö pitää mielessä edes joitakin suomalaisia käsityksiä liikenneturvallisuudesta?

6) Käsitys syöttötuolista on Suomessa hyvin erilainen kuin Thaimaassa. Tarvitsemme sellaista (suomalaista versiota) kipeästi, mutta emme ole löytäneet. Matkasyöttötuoli oli ostoslistalla ennen reissua. Jäi ostamatta.

Tällaisia asioita ei kannata ainoastaan miettiä vaan myös tehdä jotain niiden eteen etukäteen, jos mahdollista. Sänkyjen, syöttötuolien ym. puuttumiseen törmäämme joka päivä, ja niillä on melkoisen suuri vaikutus arkeemme. Toivotaan että löydämme pian rakaisuja!

Juli

Ystäväkirja: Ellu

Nimi: Ellu

Ikä: noin neljännesvuosisata

Koko: vaihtelee xs ja xxl välillä riippuen oleskelumaasta (just nimittäin täällä huomasin)

Hampaat: kaikki tallessa ja hyvin paikattuna

Näin kulutan tavallisen arkipäivän: pääasiallinen elinkeino on vaipanvaihto ja muut aiheeseen liittyvät toiminnot (siinä ohessa nukun pitkään tai lyhyeen, syön aamupalan, teen ristikoita, löhöilen, pyykkään, luen kirjaa, syön hyvää ruokaa, käyn uimassa ja joskus salilla)

Parasta Thaimaassa: ruoka, hyvä seura, loma, aurinko, varjo, aurinkovarjo 

Ärsyttävintä Thaimaassa: rotat sekä kaikenlaiset muut yököttävät vipeltäjät ja vilistelijät, joita en osaa erikseen nimetä

Ärsyttävintä thaimaalaisissa: yksinkertaisten asioiden tekeminen hankalaksi, vaikeasti ymmärrettävä englanninkielen ääntämys (äs, är sekä monet muut kirjaimet jätetään ääntämättä)

Kaipaan Suomesta: juomakelpoista hanavettä

En kaipaa Suomesta: pimeää, pakkasta, toppavaatteita, sähköisiä hiuksia, kuivaa ihoa

Lähetän terveisiä: kaikille lukemattomille lukijoille!

The Cafe

Kuvittele tuohon keskelle maan mainioin jäätelöannos friteeratulla banaanilla sekä siihen viereen raikas passionhedelmä-smoothie. Annokset katosivat alta aikayksikön, ja reipa tarjoilija korjasi loputkin todisteet herkuista.

Olemme muuttaneet omaan asuntoon. Ihanaa. Se on viihtyisä, tilava ja ennen kaikkea sieltä löytyy kaikki tarpeellinen. Pienten ja suurten alkuvaikeuksien (maksamisongelmat, käyttökelvoton wc-pönttö, ym.) jälkeen olo alkaa tuntua kotoisalta. Legendaarinen The Cafe on meiltä 800m päässä, hyvä ja edullinen thai-ruokala 100m päässä...

The Cafe on otettu haltuun, hurmattu ja hurmaannuttu puolin ja toisin.

Juli

Ystäväkirja: Ronja

Esittelyssä Thaimaan-kävijät. Vapaamuotoisen kuva-ystäväkirjan myötä esitellään ensimmäiseksi ystävämme Ronja!

Nimi: Ronja

Ikä: 6,5kk

Hampaita: 6  (4 niistä thaimaalaisia!)

Ruoka: Maito ja Bona

Asuinpaikka: Hotelli

Harrastukset: Pureminen (mitä vain ja missä vain)

Paras ystävä: Äiti

Paras kirja: Neuvolakortti (kannet)

Parasta Thaimaassa: Uiminen, lämpö ja isin parta

Tylsintä Thaimaassa: Kova meteli

Minusta tulee isona: Varmaan joku julkkis...?

...tai sit ihan vaan amisjätkä.

Lähetän terveisiä: Mammaloihin, serkuille, kummeille, tädeille ja sedille sekä muille faneilleni Suomeen! 

Tonin normiarkipäivä

Hän herää tasan 7.57. Tai siis herätyskello on asetettu niin. Usein perheen nuorimmainen on kaipaillut kuitenkin seuraa jo hieman ennen sitä, joten herätyskello jää työttömäksi. Poju on taas pyöriny ympäriinsä koko yön ja harjoitellut kääntymistä mahalleen joten sänkyyn piti laittaa laidat. Tyhjä matkalaukku saa hoitaa sitä virkaa.Ruoka on maistunut pojalle puolentoistatunnin välein. Kasvu on hurjaa.

Isällä on vuorossa aamupesut ja -pisut ja koulupuku päälle. Kello onkin jo kymmenen yli kahdeksan ja Toni kuulee Kaarlon kevyen koputuksen oveen. Kaarlo on aloittanut koulumatkansa jo ainakin 12 metriä sitten. He eivät siis saaneet vierekkäisiä asuntoja, tuskinpa olisivat halunneetkaan. Koulumatka jatkuu hissillä alakerran aamupalalle. Se onkin oikein minibuffet breakfast. On kahvia, keksiä, croissanttia ja paahtoleipää, jonka päälle hilloa ja kondensoitua maitoa. Aika makeapitoista sanoisin. Joskus sieltä löytyy kyllä myös isoihin lehtiin käärittyjä riisirusinahillotaatelinyyttejä. Ne on ihan hyviä. Harmi vaan et useimpina aamuina niitä ei ole pojille asti jäänyt, koska muut asukit ovat ehtineet napsia kaikki suihinsa.Vaimonsa hoksaamana Toni on ostanut kaupasta voita, jotta aamuiset paahtoleivät maistuisivat hieman kotoisammalle.

Pikakahvien jälkeen pojat suuntaavat tienvarteen ja kurkkivat, josko liikenteen seasta löytyisi punaista (tai vihreätä) liiviä kantava skootterikuski. Usein sellainen löytyy viidessä minuutissa. Kuskille he heittävät jo tottuneesti "sa-wat-dii khrap", jonka jälkeen kuski uteleekin jo määränpäätä. Sen kerrottuaan pojat alkavatkin heittelemään hintatarjousta. "Bäätsip" "haatsip" jne. Yleensä hinta asettuukin 100 ja 120 bahtin tienoille. Se on 2.5-3 eurooppalaista rahaa. Molemmat pojat hyppäävät kyytiin huomatakseen, että tässäpä ei ollutkaan jalkatappeja kuin yhdelle. Noh, vakintuneen käytännön myötä Toni antaa Kaarlon laittaa jalkansa tapeille, jonka jälkeen hän itse laittaa jalkansa Kaarlon jalkojen päälle. Eihän hän halua sotkea uusia kiiltäviä koulukenkiään. Ja sitä paitsi Kaarlon kengät on jo parhaat päivänsä nähneet. Matkaa on 4.2 km ja se sujuu yleensä kelvollisesti ja rauhallisesti tien vasenta laitaa. Honda on yleensä jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta niin vain se jaksaa hyristä kolmen aikusen alla Kathuun yliopistolle. Viiden minuutin odottelun aikaansaama hiki ehtii kivasti haihtua matkalla. Mikäli aikataulu on tiukka, viittoilee Toni kuskin aina koulun ovelle asti. Luokassa vastaan tulee mukavan viileä ilma. Onneksi luokat on ilmastoituja, asetettuna +25 asteelle.

Kurssien alussa opettajat kertovat paljon yleistä asiaa, joita pojat tarkasti koittavat kuunnella ja ymmärtää. Vaikeat ja uudet sanat kirjoitetaan muistiin ja etsitään niille suomenkielinen vastine. Englannin ymmärtäminen vaatii tarkkaa keskittymistä. Juuri tänään se tuntuu yllättävän helpolta, sillä opettaja puhuu erittäin selkeää kieltä. Tonin itseluottamus kasvaa. Hän varovaisesti uskoo jopa selviävänsä tästä kurssista. Eilinen thaimaalainen opettaja puhui nopeasti ja mumisten. Ei hyvä. Koulupäivä kestää yhdeksästä kahteentoista, aivan kuten ne tämän viikon kaksi muutakin koulupäivää. Kymmenen minuutin kahvipaussi tekee hyvää kesken kolmen tunnin sessiota. Tunnit menevät nopeasti, sillä keskittynyt kuunteleminen saa ajan kulumaan nopeasti. Toni toivookin, että motivaatio pysyisi näin hyvänä koko kevään ajan. Tunnin loputtua seuraa toisinto aamulta. Skootteritaksin löytäminen ja hinnan tinkaaminen. Odotellessa pojat nauttivat auringon lämmöstä ja ehkä kadunvarsikojun murkinoista. Kanaa niissä yleensä on.

Kotia päästyään haluttaa vähäksi aikaa lyödä pitkälleen. Netti päälle ja ikkunan lähelle, jotta allasalueen ilmainen wi-fi löytää tiensä Samsungiin. Pian puhelin piippaakin muutaman whatsapp-viestin ja sähköpostin. Vakuutusyhtiöltä on tullut viesti, että kadonnutta matkalaukkua ei korvata. Jes!!!!!!!!! Ei siinä mennyt kuin läppäri, tabletti, kamera, neuvolakortit yms. Kello on tässä vaiheessa noin 1 pm. Suomessakin aletaan heräillä. Päivän paahteen ollessa kuumimmillaan on mukava pulahtaa viileään altaaseen. Altaassa polskii lisäksi yks parrakas suomalainen vaihtari, jonka tämänpäiväinen tavoite on sukeltaa altaan laidasta laitaan yhteensä kolme kertaa. Ja se onnistuukin.

 Vilvoittelun jälkeen Toni suuntaa perheensä kanssa läheiseen ravintolaan. Phuket townin ravintolakulttuuri näyttää siltä kuin siellä vietettäisiin jatkuvia ravintolapäiviä. Vieri vieressä löytyy kadunvarsikeittiöitä muovisine puutarhajakkaroineen. Tänään Tonin perhe kuitenkin syö vähän sivistyneemmin. Paikaksi valikoituu pieni, mutta kadulle asti pursuileva itämaalainen ravintola. Henkilökunta kantaa jatkuvasti uusia pöytiä ja tuoleja ravintolan eteen niin, että miltei yksi ajokaista on suljettava liikenteeltä. Tän paikan on pakko olla hyvä. Menua ei löydy, mutta tarjoilija kaivaa taskustaan iphonen ja esittelee sieltä kuvia aterioistaan. Siitä sitten arvailemaan. Jos ei uskallus riitä, on viisaampaa todeta ottavansa vaan tsikken and rais. Tuttu ja turvallinen. Perään Toni heittää vielä "mai phet" (ei tulinen). Ruoka on taaskin hyvää.

Illan ohjelmaan kuuluu yleensä myös vesivaraston täyttäminen läheisestä Familymartista sekä tunnin hikoilu kuntosalilla. Lopuksi on hyvä pulahtaa iltauinnille.

Ps.
-Ollaan vuokrattu jo siis skootteri
-Matkalaukku löytyi Bangkokin lentoaseman lost and foundista. Uskomatonta!!!

Kaarlo tarkastaa seuraavan asunnon palveluja.

Koulua kohti...