Koh Yao Yai, rauhaa ja aitoja hymyjä

Kävästiin perheen kesken sekä vieraiden (nimeltä mainitsemattomat pääsykokeeseen lukijat) kanssa neljän päivän visiitillä lähisaaressa Koh Yao Yailla, jossa jo aikaisemmin kävimme, muistaakseni helmikuussa. Se on parinkymmenen kilsan päässä Phuketista ja tälläkin kertaa matkasimme sinne lautalla. Otimme skootterimme mukaan ja tarkoitus olikin päästä vähän tutustumaan paremmin saarelaisten elämään. Lautalla jututtamani paikallisen mukaan saarella asuu suunnilleen saman verran ihmisiä kuin Posiolla. Saaren ihmisistä reilusti suurin osa on muslimeja ja se näkyikin (ja kuului) siellä selvästi. Vieressä on samaan saariryhmään kuuluva Koh Yao Noi,joka on samantyylinen saari kun Yaikin. Phuketissa lomailevat ihmiset, KÄYKÄÄ täällä, jommalla kummalla, Koh Yao Yailla tai Noilla. Miksikö?

Olin alustavasti kysellyt Yao Yai Beach Resortista huonetarjousta ja se yllättäen pitikin vielä paikkansa perille päästessämme :) Huvikseen kuitenkin kokeilimme vielä vaihtaa huonetta parempaan ja niimpä vaan saimme samaan hintaan oman bungalowin meren rannasta. Aina kannattaa kysyä :D Kannatti tämänkin majoituspaikan valintaan käyttää ne useat tunnit huonon netin kanssa.

Kelpaisiko jalkahieronta?

Majapaikan ravintola

Elämäni kovimmat vauhdit saatiin tällä keinulla

Toisena päivänä vuokrasimme pitkähäntäveneen päiväksi. Saatiin tällä kertaa loistava venekuski. Ylläripaljo helpompaa saada sitä mitä haluaa, kun kuski osaa vähänkään englantia. Saatiin puljattua hintaakin vähän alemmas ja saimme tehdä oman reittisuunnitelman. Pääpointtina oli vältellä turistien kansoittamia pikkusaaria ja päästä snorklaamaan kirkkaaseen veteen.

Hän on "Thon"

Yksi päivän kymmenistä lepohetkistä

Snorklauspaikasta palatessamme fiksu kuskimme sai päähänsä ajaa paikallisen kalastusaluksen kylkeen. Pääsimme vähän näkemään, miltä heidän touhunsa näytti. Kalat, mitä he kalastelivat oli sellaisia viiden sentin mittasia pikku sinttejä. Ihmetellessämme veneestä noussutta höyryä, veneestä ojennettiin pikku purkillinen höyrytettyjä kaloja. He siis saman tien kypsentivät kalansa aluksessa. Luulisi olevan tuoretta. Palatessamme majapaikkaamme köröttelimme pikkuhiljaa laskuveden paljastamia rantoja myötäillen. Paikallisia kyykki siellä täällä rantakivikossa etsimässä mustekaloja.

Välipalaa luomusti

Löytyykö niitä mustekaloja?

Skootteri on kyllä oiva apukeino päästä tutustumaan lähialuesiin. Se on ainoa tapa selvitä tässä kuumuudessa pitempiä aikoja pihalla, varsinkin pojan kanssa. Saatiin kahden päivän aikana kierrettyä koko saari ympäri ja nähtiin vähän enemmän, miten saarella eletään.

Kävimme vielä Ellun kanssa kahdestaan pikku kiertoajelulla karttaan merkattujen teiden ulkopuolella. Kuvat kertokoon siitä. Huikeeta!!!

Jäätelöllä

Muuten elämä jatkunu normaalisti. Ihan tavallista perhe-elämää vietetty. Muutaman viikon välein ollaan suunnilleen jossain päin Phukettia/Thaimaata käyty ns. “lomalla”. Mukava ollut nähdä monenlaista seutua ja monenlaisia kyliä ja rantoja. Phuketin saarikin alkaa pikkuhiljaa olemaan jo tuttu. Lastenhoitajan myötä olemme Ellun kanssa päässeet nyt käymään skootterilla ajelemassa ympäri Phukettia.

Koulusta tietenki vielä muutama sana. Kaiken maailman lomia ollut ja tuntunut välillä, että ei oo koulua ollenkaan. Noh, huomenna on taas kuitenkin pikkukoe ja parin tehtävän palautus. Sopivasti kuitenki ollut toimintaa, että muistaa välillä, mikä oli pääsyy, että tänne tultiin :D Suomeen tulo on käytännön asioiden hoitamisen kautta tullut jo mieleen. Koulun kanssa pitänyt olla yhteydessä valmistumisasioiden selvittelyssä..

Katellaan

-toni-